• Ruohosipuli Allium shoenoprasum

    3,60  sis. ALV 24%
    • Kestävyys: I-VII
    • Valo: aurinko
    • Astia: p 11
    • Alkuperämaa: Suomi

     

    Ruohosipuli eli ruokolaukka on niitä harvoja viljeltyjä maustekasveja, joita tavataan Suomesta luonnonvaraisena. Se on sipuleiden sukuun kuuluva monivuotinen maustekasvi, joka on myös yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä yrteistä. Ruohosipulia saattaa löytää kasvamasta luonnosta Etelä- ja Lounais-Suomen saaristosta sekä satunnaisesti sisämaan kallioilta. Sen sileät ja putkimaiset lehtivarret kasvavat tuppaina. Ruoholaukka sopii mausteeksi kaikkiin niihin ruokiin, joihin tarvitaan mietoa sipulin makua, yhtä hyvin kylmiin kuin lämpimiinkin ruokiin ja kukkia voi käyttää koristeena kattauksessa. Ruohosipuli sisältää runsaasti C-vitamiinia. Siinä on myös paljon rautaa ja A-vitamiinin esiastetta karoteenia.
    • Kestävyys: I-VII
    • Valo: aurinko - pv
    • Astia: p 11
    • Alkuperämaa: Suomi

     

    Liperi on monivuotinen, 1-2 metriä korkea, vahvasti tuoksuva yrtti, jonka uskotaan tulleen Benediktiinimunkkien mukana Keski-Eurooppaan 700-luvulla. Sen lehdet ovat kauniin tumman vihreät.

    Lipstikkaa voi lisätä jakamalla juuria keväällä tai syksyllä. Se viihtyy parhaiten valoisassa paikassa, ravinteikkassa multavassa maassa. Suomessa lipstikkaa on viljelty koko maassa ja sitä tapaa toisinaan villiintyneenä Etelä- ja Keski-Suomen alueilla

    Lipstikan lehtiä voi kerätä ennen kukintaa. Sen maku on voimakas ja muistuttaa selleriä. Lipstikka on useiden mausteseosten ainesosa.

    Lipstikka oli suosituimpia lääkekasveja  Suomessa 1700-luvulla.

    • Kestävyys: I-V
    • Valo: aurinko - pv
    • Astia: 2 L
    • Punaiset voimakkaat varret
    • Alkuperämaa: Suomi

     

    • Lisäystapa: siemen
    • Kestävyys: kestävä
    • Korkeus: 1-1,5 m
    • Valo: aurinko-varjo
    • Astia: p 9
    • Alkuperä: Suomi
    • Tuoreita lehtiä voi kerätä maustekäyttöön heti keväällä. Jos lehtiä tai varsia halutaan kuivata, ne kannattaa kerätä keväällä hyvissä ajoin ennen kukkimista maun ollessa miedoimmillaan.  Kasvin juuret voidaan myös hyödyntää. Niitä kerätään toisen kasvuvuoden syksyllä syyskuussa tai varhain seuraavana keväänä ennen kasvun alkua.

      Koristekasviksi se kannattaa sijoittaa omaksi ryhmäkseen puutarhan kosteimpaan osaan. Kerran kasvun alkuun päästyään, se yleensä säilyy paikalla itsekseen kylväytyen, vaikka kukkineet yksilöt kuolevatkin.

  • Saksankirveli Myrrhis odorata

    3,60  sis. ALV 24%

    Saksankirveli on makea monivuotinen yrtti, jonka tuoksu ja maku muistuttaa anista.

    Saksankirveli on kotoisin Etelä-Euroopasta, mutta se menestyy hyvin Suomessa. Saksankirveli viihtyy ravinteikkaassa, runsasmultaisessa ja tasaisen kosteassa maassa. Saksankirveli sopii sekä koriste- että hyötykasviksi. Se viihtyy parhaiten puolivarjoisella kasvupaikalla. Tämä monikäyttöinen kasvi sopii erinomaisesti kasvatettavaksi myös ruukuissa terasseilla ja parvekkeilla.

    Satoa saksankirvelistä saa pitkin vuotta. Siitä voidaan käyttää mausteena lehtiä, juurta ja siemeniä. Lehdet sopivat vihannekseksi, ja varsinkin juuri on makea.Lehtisatoa voi korjata huhtikuulta marraskuulle. Ensimmäisenä vuotena lehtien keräämisessä kannattaa olla säästeliäs, jotta juuristo pääsee vahvistumaan. Toisesta vuodesta lähtien lehtiä voi kerätä 3 – 4 viikon välein. Lehtisato kannattaa kerätä ennen kasvin kukkimista, kun varret ovat vielä ohuita. Silloin ne on myös maukkaampia. Paksut varret on myös vaikeampi kuivata. Siemensatoa kerättäessä osa siemenistä jtetään korjaamatta.

    Kerätyt lehdet ovat parhaimmillaan tuoreena. Kuivaaminen hävittää suurimman osan aromeista.

    Saksankirveliä saattaa löytää myös villiintyneenä pihoilta ja puistoista Etelä-Suomessa.

    !! Taimet 1 - vuotisia !!